Palasin seuraavana päivänä Madison luokse ja hän halusi, että keräämme kukkia, en ole varma, että mihin ja miksi :D (olen hyvä lukija)

Kukat kerättiin radan muodossa ja rata johdatteli meitä Hermitin luokse. Hermitin luota mentiin tarkistamaan niitä lähettimiä, jotka oltiin kiinnitetty hevosiin edellisenä päivänä. Hevoset olivat ok, paitsi yksi hevonen vain kökötti paikoillaan. Menimme sitä katsomaan Madisonin kanssa. 

Welshi ei kuitenkaan ollut yksin. Sen vierellä seisoi tuttu mies. Ei mikään hyvä tuttu. Mr Anwir. En itse tehuja tehdessä muistanut kuka tämä mies oli, joten aloin tutkimaan vähän aikaisempia tehuja ja löysin mistä hän oli tuttu. Mr Anwirhan oli se roisto, joka varasti Baronessin hevosen Valiantin. Eli toisin sanoen ammatiltaan hevosvaras. Ei voinut tietää mitään hyvää, että hän oli Peninsulassa missä on paljon villejä poneja napattavaksi. 

Mr Anwir puhui leppoisasti, mutta silti kovin uhkaavasti. Hän piteli kädessään lähetintä, jonka oli selkeästi ottanut vieressään seisovalta Welshiltä, vaikka toisin väitti. Kinasimme siinä hetken Anwirin kanssa, ja yht' äkkiä hän lämäisee Welsh raukkaa täysillä lautasille. Hevonen tietysti villiintyi.

Yritimme Madisonin kanssa rauhoittaa hevosta ja onnistuimme lopulta. Mutta minne Mr Anwir oli kadonnut? Hän oli lähtenyt karkuun tekemään tihutöitään. 

Aluksi Madison ehdotti, että mentäisiin kertomaan Hermitille hevosten olevan kunnossa, mutta sitten Madison kuuli rannalta outoja ääniä ja päätimme mennä sinne katsomaan.

Siellä Mr Anwir vei Nightdustia kohti Dark Core lauttaa, joka oli valmiiksi täynnä Welshejä. Madison tietysti juoksi perään, sillä hänen hevonen siinä oli kyseessä. Yritimme pysäyttää hänet, mutta turhaan. Madison oli jo kiivennyt lautan kyytiin. Mr Anwir kuitenkin huomasi tämän, ja pienellä näpäytyksellä hän pudotti Madisonin veteen. Madison oli hukkua.

Madison oli todella lähellä loppua, mutta sitten Hermit tuli ja pelasti tilanteen, ja Madison selvisi rannalle. Mr Anwir tosin sai kasan Peninsulan poneja, Nightdustin mukaan lukien, eikä niitä välttämättä nähdä enää koskaan. Hermit lähetti Madisonin kotiin lepäämään, ja sanoi ottavansa meihin yhteyttä, kun meitä tarvitaan taas.

Tähän loppuivat nämä tehut ja voin kyllä sanoa, että itse olin kauhuissani, kun Nightdust vietiin pois. Ja samaistun Madisoniin, koska kyllä minäkin olisin lähtenyt juosten oman hevoseni perään mitään sen kummempia ajattelematta. Odotan innolla näihin tehuihin taas jatkoa c:

(Pitäkää silmällä päiväkirjaa sinne tulee jänniä juttuja 8))

Terveppä terve ja arvatkaapas mitä c:

SAAN TÄNÄÄ POSTAUKSEN AIKASEKS JEEJEEJEEJEJEJ!

Viimeisimmästä kunnon tehu postauksesta on jo vierähtänyt aika paljon aikaa, anteeksi siitä :'D Mutta nyt olen taas täällä kirjoittamassa, ja tätä villihevos asiaa tule varmaan ainakin toinen osa, mutta kolmannesta osasta en tiedä 8) Pidemmittä puheista mennään asiaan!

South Hoof Peninsulaan tuli siis tehuja, koskien saarella asuvia villihevosia. Hermitin mukaan osa hevosista oli kadonnut ja että päivä päivältä hevosia olisi vähemmän. Hermit aluksi kuvitteli, että asialla olisi jotakin tekemistä minun kanssani, mutta sitten Madison tuli väliin ja sanoi, että Hermitin ei kuuluisi olla niin epäluuloinen, ja Madison ainakin luottaisi minuun. Hermitkin sitten antoi periksi ja kertoi miten hän pitäisi hevosia kenties silmällä. Laittaisimme niihin kiinni lähettimet.

Siinä mentiin ns rataa, jossa jahdattiin villihevosia eikä saanut mennä hevosesta liian kauas, sillä muuten ei sitä lähetintä saanut kiinni niihin otuksiin. Lähettimet piti laittaa onneksi vain kolmelle hevoselle, se oli nimittäin aika hankalaa, kun en tajunnut hommaa aluksi kunnolla :D

Kun hevosiin saatiin lähettimet, ei Hermit ollut kovinkaan kiitollisen oloinen, mutta kiitti meitä silti ja teki selväksi, että haluaa olla yksin.

Madison halusi siitä huolimatta viettää aikaa kanssani jonkin aikaa, ja hän halusi näyttää minulle jotakin. Juoksimme isolle ja vanhalle puulle ja jäitin Madison siinä alas. Hän alkoi kutsumaan Nightdust nimistä asiaa. Pian Madison kutsuma jokin tuli, ja se oli musta Welsh, jonka tapasimme ensimmäisen kerran silloin, kun Peninsula avautui. Madisonista ja siitä oli tullut parhaita kavereita. Silitin ponia ja se näytti muistavan minut.

Madison näytti yhden jutun mitä hän oli opetellut Nightdustin kanssa. Hän näytti, kuinka hän pystyi olemaan ponin selässä ilman, että lentäisi pois. Madison halusi ottaa kisan minua vastaan, ja tietystihän minä sen voitin, koska Madison ratsasti welshillä pelkkää laukkaa :'D Mutta pakko sanoa, että aika hyvää hevosen hallintaa, kun Madison ratsasti ilman varusteita eikä edes lentänyt selästä.

Kisa päättyi farmille, ja siellä Madison sanoi päästävänsä Nightdustin takaisin juoksentelemaan. Ennen sitä sille piti kuitenkin laittaa lähetin. Siinä ei ollut sen kummempaa rataa tai mitään, samalla tavalla kuin tehujen alussa. Lähetin saatiin kiinni poniin, ja se sai siitä hyvästä porkkanan. Madison sanoi Nightdustille vielä heipat, ja sitten poni juoksi pois.

___________________________________________________

Tässä nämä tämän päivän tehut, ja tosiaan tässä vaiheessa tuli kellotehu ;) Huomenna tulee toinen osa! Joten ensikertaan heipsunhei c:

Helou, monet jotka mun blogia on seuraillut, niin on varmaan huomannut että en oo ollu kauheen aktiivinen täällä nyt muutamaan kuukauteen.

Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että SSO on alkanut käymään tylsäksi, eikä siellä ole yhtään tehuja joista voisin kirjoittaa. En ole lopettamassa tätä blogia tai SSO:n pelaamista. Oon vaan nyt miettiny tosi kauan mistä voisin tehä postausta...

JA SITTEN KEKSIN TÄMÄN.

Kirjotan tänne nyt pelkkiä kuulumisia SSO:sta ja kaikkea mitä bugeja tms oon löytänyt ja miten on muuten vaan mennyt. Kunnes tulee sitten joitain ihan kunnon tehuja. Se on varmaan niinkuin päiväkirja, mutta kirjoitan sitä joku 3krt viikossa. Nämä kirjoitukset löytyy Päiväkirja osiosta :)

Sitten, kun esimerkiksi tarinatehut jatkuu niin ne postaukset tulee ihan normaalisti :)

 

 

 

Edellisien tehujen jälkeen piti odottaa yön yli...

Seuraavana päivänä Lisa kertoi, että oli tehnyt Sleeping Widowin kanssa sopimuksen. Jos Puu auttoi Lisaa, Lisan olisi tehtävä vastapalvelus.

Menimme yhdessä Sleeping Widowin luokse kuuntelemaan mitä olisi tehtävä. Puu kertoi miten Aideen oli luonut Jorvikin ja puut ja meret ja kaiken, ja kuinka minun ja Lisan tulisi käyttää tuota kertomusta hyödyksi tehtävässämme. Vastapalvelus oli hankalan kuuloinen, ja Lisa oli epävarma pystyisikö hän tekemään sen. 

Sleeping Widow toivoi, että voisimme saada sen ja Scarecrow Hillin puun taas yhteyteen. Meidän piti siis yrittää kasvattaa Sleeping Widown juuret veden päällä kävellen toiselle puolelle. Onnistuimme siinä mainiosti ja sitten mentiin taas puhumaan sille puulle.

Tarinatehut loppuivat tässä vaiheessa ja tein niitä pinkkejä valoja siinä, kunnes sain Lighting Circlen admirediksi.

Alex, Lisa, Linda ja minä puhuimme aluksi siitä mitä druidit tekivät parhaillaan Annen auttamiseksi. He yrittivät murtaa pandorian ja meidän maailmamme välillä olevaa asiaa, jotta pääsisivät pelastamaan Annen. Ja meidän osuutemme auttaa tässä projektissa oli vain vakoilla Dark Corea ja katsoa tapahtuuko siellä öljynporauslautalla mitään ihmeellistä.

Menin siis Paddock islandille katsomaan ja vakoilemaan lauttaa, kunnes joku huusi apua. Avunhuutaja oli Sonja. 

Sonjalla ei ollut kypärää päässä, ja hän oli pudonnut hevosen selästä. Hevonen oli juossut säikähdyksissään jonnekkin. Sonja sanoi, että hevonen oli säikähtänyt, kun yksi niistä kivistä oli alkanut yhtäkkiä pitämään ääntä ja se oli alkanut loistamaan pinkkiä valoa. Menin sitten tutkimaan sen kiven. Kivi tosiaankin loisti, mutta en osannut tehdä asialle mitään.

Vein Sonjan lääkärin luokse ja sen jälkeen juoksin Vinelle kirjastoon, missä Linda oli. kysyin häneltä kivestä, mutta hän ei osannut heti auttaa. Linda passitti minut Alexin luokse, mutta Alexia ei näkynyt missään. 

Kyselin ihmisiltä olivatko he nähneet Alexia ja he neuvoivat minua kysymään Tyralta, joka oli jutellut Alexin kanssa aijemmin. Tyra kertoi, että Alex oli mennyt Jamesin luokse Fort Pintaan. Sinne siis.

Pintassa kysyin Jamesilta asiasta ja hän ohjasi minut Plazaan, missä Alex ja hänen äitinsä juttelivat. Kuulin ja näin koko keskustelun ja tulin siihen tulokseen, että Alexin äiti on hieman masentuneen oloinen ihminen :(.

Heidän keskustelunsa jälkeen kerroin Alexille kivestä ja hän sanoi, että Elizabeth neuvoo, miten niiden kanssa toimitaan. Menin siis Valeen. Menin Elizabethin luokse, joka selitti kivistä paljon ja kertoi miten ne sammutetaan tai mitä niille nyt tehdäänkään. Tarvitsisin vain sauvan. 

Menin Fripin luokse salaiselle kiviympyrälle, ja yritin vakuuttaa sen antamaan minulle sauvan. Fripp ei aluksi suostunut, mutta sain sen sauvan silti. 

Ja tässä kohdassa tulikin tehuihin kello ja päätin lopettaa tämän osan, mutta osa 5 tulee varmasti pian :).

Olen siis saanut pinkit valot, mutta samalla minulla on meneillään sitä tarinapeliä.

Minulle tuli tehtävä missä piti etsiä Starshine Greendalesta. Ei mennyt kauaa kun löysin sen, koska se löntysteli sopivasti tiellä :D Starshine kertoi minulle ratsastajastaan Lisasta ja siitä mitä oli tapahtunut ennen kuin Starshine oli alkanut kulkea Greendalessa. Starshine sanoi, että hänellä oli pieni muistikatkos, sillä hän ei muistanut mitä tapahtui juuri silloin kun Lisa katosi. Hän sanoi, että oli pinkki välähdys ja sitten pyörtyminen. 

Starshine pyysi minulta apua Lisan löytämisestä ja tietysti siihen sanottiin kyllä. Ensimmäinen johtolanka mikä löytyi oli kummallinen siluetti kalliossa.

'

Juoksin kiireenvilkkaa Starshinen luo ja kerroin hänelle löydöstäni. Starshine juoksi perässäni siluetille. Siluetti selkeästi esittää Starshinea ja Lisaa. Minusta näyttää, ihan kuin joku olisi räjäyttänyt heidät siihen seinää vasten. Starshine pyysi minua etsimään lisää vihjeitä. Löysin toisenkin vihjeen ja...

sieltä löytyi Pandoria portaali. Juoksin entistä nopeammin Starshinen luo. Ja voin valehtelematta sanoa että olin ihan hämmentynyt kun näitä kaikkia tarinatehuja tein :'D 

Starshine oli hyvin tohkeissaan kun hän pääsi portaalin luo, sillä hän tunsi Lisan läsnäolon. Lisa oli heitetty Pandoriaan. Lisa ja Starshine kävivät keskustelun miten Lisan voisi vapauttaa. Lisa selitti jotain Sleeping Widowsista ja piti siinä käydä kysymässä Elizabethilta mitä Lisa tarkoitti. Lisa oli selvästi puhunut Vanhasta puusta, joka oli Forgottonilla. Legendan mukaan: ( ei ole pakko lukea tämä on meinaan todella pitkä, koska kirjoitin suunnilleen koko legendan.)

"Sleeping Widowin legenda  palaa pitkälle taakseppäin ajassa. Kun Aideenin valo levisi  Jorvikkiin ja elämä tuotiin saarelle, kourallinen Elämän Vartijoita luotiin, heidän tehtävänään oli vartioida kasvialueita, kasvattaa sitä, ja antamaan varoitus nille jotka ikinä olivat saarta huonosti kohdelleen.

Elämän vartijat tuotiin maailmaan puiden muodossa, jotka elävät ikuisesti Jorvikin saarella. Ihmiset löysivät nämä puut ja ymmärsivät kuinka mahtavia ne olivat ja rupesivat kunnioittamaan niitä ja jättivät ne elämään, vaikka tuhosivatkin muun metsän puiden ympäriltä. Ihmiset ymmärsivät, että puut olivat erityisiä ja muinaisia, ja että ne palvelivat korkeampaa tarkoitusta. Ihmiset kutsuivat niitä Muinaisiksi Puiksi.

Muinaiset Puut olivat erillaisia ulkonäöltään ja niiden kyvyt olivat vahvempia ja upeampia ennen vanhaan. Ne elivät komeutensa päiviä. Nykyään suurin osa puista on unen vallassa. Ne nukkuvat. Väsyneinä ja Riutuneina. Niiden valta on vähentynyt, ja niitä on hyväksikäytetty Jorvikin luonnonvaroissa.

Sanotaan, että Muinaisten Puiden juuret kulkivat maan alla ympäri Jorvikia muodostaen verkoston jota kautta kaikki Muinaiset Puut kommunikoivat.

---

Kerran Forgotten Fields oli tuuhea ja suuri metsä, vähintään yhtä upea kuin Greendale. Metsää suojeli kaksi Muinaista Puuta, jotka olivat onnellinen pari. He olivat onnellisia yhdessä ja metsä kukoisti, kunnes ihmiset tulivat ja rakensivat Jarlaheimin.

Kun Jarlaheim rakennettiin, suurin osa metsästä leikattiin alas, ja kasvava väestö vei metsästä puita polttopuiksi ja talojen tarpeiksi. Sitten ratsuväki tuli ja perusti Jorvikin tallin, joka majoitti satoja hevosia.

Yhä enemmän metsää kaatui, maisema avartui ja tehtiin tilaa Jorvikin tallin hevosten laidun alueeksi.

Ihmisten sokea into yltyi ja kaikkien mielessä oli vain suuri laakeus ja tilavuus. Metsänhoitajat kaatoivat toisen Muinaisista Puista mikä oli kohtalokas virhe, mutta vahinko oli jo tehty, ja se oli peruuttamaton. Elossa oleva Muinainen Puu jäi yksinäiseksi ja hän suri elämänkumppaninsa menetystä. Hän menetti elämänhalunsa. Hänen surunsa, ihmisten tuhon ja hevosten maan polkemisen kautta, metsä kuoli.

Vuosisatojen aikana, jolloin Muinaisesta puusta tuli yksinäinen on hänen valituksensa kuulunut maailmalle tuulen mukana. Kuin jatkuvaa ulvomista ja nyyhkytystä yksinäisillä vuorilla."

__________________________

Olin palannut Lindan luokse kirjastolle ja siinä sitten tämän legendan ja tiedon kautta yritettiin keksiä miten saisimme Sleeping Widowin herätettyä. Tarvitsimme taas Elizabethia. Hän antoi minulle tehtäväksi pullottaa Aideenin kyyneleistä mettä, ja ne ovat niitä kukkia mitä Valessa kasvaa. Minun piti myös aktivoida pala Aideenin valoa. 

Menin kivi ringille, missä aktivoin sen palan taikasauvan avulla. 

Tein molemmat tehtävät ja sen jälkeen piti juosta Muinaisen puun luo. Herätin puun ja keskustelin sen kanssa mitä se toivottavasti voisi tehdä. 

Sleeping Widow otti yhteyden pandoriaan ja vapautti Lisaa. 

Juuri kun puu oli tehnyt voitavansa, ilmaantui paikalle kolme Dark Rideria ja Justin. He yrittivät napata minut, mutta Lisa tuli Pandoriasta takaisin ja pelasti tilanteen, ampumalla jotakin heitä päin.

Nukuimme Lisan kanssa puun juurella ja seuraavanapäivänä lähdimme Secret Stone Ringille. Siellä kyseltiin,mitä Lisalle oli tapahtunut, että hän joutui pandoriaan ja mitä oli käynyt Pandoriassa. Lisa kuvaili kuinka hän oli tuntenut, että Anne olisi ollut myös siellä. 

____________________________________________________________________

Tähän päätän tämän tarinatehu postauksen, vaikka tehtävät tietysti minulla jatkuivatkin tuonkin jälkeen ;) Seuraava postaus tulee kuitenkin aika pian.